Kolmas arviointiraportti, OPS kehittämistyön kompassina, löytyy kokonaisuudessaan otsikon Raportit ja materiaalit alta.
Tiivistelmä arvioinnin tuloksista
Arviointitulosten mukaan yhteistyö oli merkittävin opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista edistävä tekijä molempina arviointiajankohtina. Erityisesti tuloksissa korostui opetushenkilöstön välinen yhteistyö, mutta myös esiopetusyksiköiden välistä ja koulujen välistä yhteistyötä arvostettiin. Yhteistyön ja yhteistyötaitojen arviointiin edistävän myös toimintakulttuurin kehittämistä. Huomionarvoista on, että arviot yhteistyöstä opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista edistävänä tekijänä ovat jonkin verran heikentyneet vuodesta 2017. Todennäköistä on, että OPS:ien käyttöönoton alkuvaiheessa yhteistyön vaade on ollut suurempi, kun uudistuksia on ensimmäistä kertaa viety käytäntöön. OPS-arvioinnin tulosten mukaan esiopetusyksiköissä ja kouluissa tulisi vahvistaa yhteistyön merkitystä jokapäiväisessä toiminnassa. Yhteistyön ei kannata antaa hiipua OPS:n käyttöönoton edetessä. Pedagogisella johtamisella on suuri rooli toimintakulttuurin kehittämisessä ja siinä, miten yhteistyö on organisoitu, kuinka paljon sille on varattu aikaa ja annetaanko yhteistyölle arvoa.
Arviointitulokset osoittavat, että joitakin opetussuunnitelmien sisältöjä on paikallisella tasolla ymmärretty ja tulkittu eri tavoin, mikä on haitannut tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi tulkinnat laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteista ovat vaihdelleet. Uudistusten keskeisten käsitteiden avaamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota opetussuunnitelmien käyttöönoton ohjauksessa, tuessa ja koulutuksessa niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Tukea ja täydennyskoulutusta tarvitaan sekä käyttöönoton alussa että sen edetessä. Huolestuttavaa on, että OPS-arvioinnin tulosten mukaan koulutuksiin osallistumisen esteet vaikuttavat lisääntyneen vuodesta 2017 vuoteen 2019. Siitä syystä tulisi suosia ilmaisia ja verkkovälitteisiä koulutusten toteutustapoja.
Suurimmat opetussuunnitelmien perusteiden 2014 aiheuttamat vaikutukset olivat OPS-arvioinnin mukaan esiopetuksessa lapsen aktiivisen toimijuuden lisääntyminen ja lasten osallisuus toiminnan suunnitteluun, perusopetuksessa taas arvioinnin muutokset, monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestäminen ja lisääntynyt opettajien yhteistyö. Opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteena on toimia opetuksen kehittämisen välineenä. On siis tärkeää, että opetussuunnitelmien vaikutuksia sekä käyttöönoton haasteita ja onnistumisia pohditaan paikallisella tasolla yhdessä. Tämä vaatii opetuksen järjestäjiltä ja muilta opetukseen kehittämiseen osallistuvilta säännöllistä itsearviointia sekä paikallisen opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman päivittämistä sen pohjalta.
Kehittämissuositukset
Opetussuunnitelmiin liittyvää koulutusta, tukea ja ohjausta paikalliselle tasolle on oltava enemmän.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 pohjalta kuntatasolla tehty paikallisten opetussuunnitelmien valmistelu ja käyttöönotto on onnistunut kokonaisuutena katsoen hyvin. Varsinkin perusopetuksessa perusteasiakirjan laajuus ja monitahoisuus merkitsivät kuitenkin haasteita paikalliselle tasolle. Esi- ja perusopetuksen toimijat arvioivat, että opetussuunnitelmien perusteilla on suuri merkitys koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa, joten koulutuksella ja tuella olisi taattava riittävä yhtäläisyys opetussuunnitelmallisten tavoitteiden toteutumisessa.
Arviointitulosten mukaan paikallisen tason tulkinnat ja ymmärrykset opetussuunnitelmien tavoitteista ja niiden toteuttamisesta vaihtelevat. Tulkintojen yhdenmukaisuuteen olisi voitu vaikuttaa aktiivisemmalla ja selkeämmällä ohjauksella ja tuella paikallisen opetussuunnitelmaprosessin aikana. OPS-arvioinnin tulosten mukaan esiopetusyksiköissä ja kouluissa toivotaan enemmän käytännönläheistä koulutusta OPS:n sisällöistä, millä tarkoitetaan muun muassa hyvien käytänteiden jakamista ja yhteistä keskustelua OPS:n tavoitteista. Arviointitulokset osoittavat, että opetussuunnitelmiin liittyvä täydennyskoulutus on suurelta osin jäänyt opetuksen järjestäjien vastuulle, koska mahdollisuudet osallistua esimerkiksi Opetushallituksen järjestämään koulutukseen ovat vähentyneet käyttöönoton edetessä.
Esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen tulee systemaattisesti kerätä arviointi- ja seurantatietoa sekä hyödyntää sitä toimintansa kehittämisessä.
Erityisesti esi- ja perusopetuksen järjestäjien tulisi kerätä seuranta- ja arviointitietoa opetussuunnitelmien toimeenpanosta sekä hyödyntää sitä toimintansa kehittämisessä ja seuraavissa OPS-prosesseissa. Tulosten mukaan kaikilla opetuksen järjestäjillä ei vielä ole riittävän systemaattisia tapoja hyödyntää arviointi- ja seurantatietoa. Meneillään olevasta opetussuunnitelmien uudistamisprosessista opittua tulee hyödyntää seuraavan opetussuunnitelman valmistelussa ja käyttöönotossa. Esiopetusyksiköillä ja kouluilla on oma vastuunsa siitä, että kuluvan vuoden aikana opetussuunnitelmien toteuttamisesta opittuja asioita hyödynnetään seuraavien lukuvuosien toiminnan suunnittelussa.
Opetuksen laadun varmistamisen kannalta on tärkeää, että opetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut palaavat OPS:n pariin säännöllisesti. Paikallisesti voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kehittävää arviointia, jossa oman toiminnan arvioinnin vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä siten, että ne jo itsessään tuottaisivat oppimista, tiedon jakamista ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista.
Laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita ja konkreettisia toimintatapoja tulee selkeyttää ja täsmentää.
Esi- ja perusopetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut arvioivat huomioineensa laaja-alaisen osaamisen opetuksen käytänteissä sekä toimintakulttuurin kehittämisessä kohtalaisen hyvin. Laaja-alaisen osaamisen vieminen käytäntöön on kuitenkin OPS-arvioinnin perusteella pulmallista: sen tavoitteet koetaan monitulkintaisina ja tavoitteiden edistämistä pidetään vaikeana. OPS-arvioinnin aiempien tulosten mukaan erityisesti perusopetuksen opettajista on haastavaa edistää ja arvioida laaja-alaista osaamista osana oppiainejakoista opetusta. Vaikka perusteasiakirjassa laaja-alainen osaaminen on viety osaksi oppiaineiden tavoitteita, opetuksen käytännön tasolla niiden yhteys jää tulkinnanvaraiseksi.
Laaja-alainen osaaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka opetussuunnitelmiin tuotujen uusien käsitteiden haltuunotto vaatii OPS:ien käyttöönottovaiheessa paljon tukea ja keskustelua, mistä vastuu on sekä Opetushallituksella että opetuksen järjestäjillä. OPS-arvioinnin mukaan vaikuttaa siltä, että käsitetasolla laaja-alaisen osaamisen, opetuksen eheyttämisen ja (monialaisten) oppimiskokonaisuuksien yhteyksiä ja eroja olisi vielä hyödyllistä selkeyttää. Keinoja voisivat olla esimerkiksi käsitteiden hierarkkisuuden avaaminen sekä koulutukset, joissa laaja-alaista osaamista käsiteltäisiin suhteessa opetuksen eheyttämisen tavoitteisiin, jotka ovat tuttuja jo aiemmista opetussuunnitelmista. Laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä konkreettisia toimintatapoja olisi hyödyllistä kartoittaa ja jakaa hyvinä käytänteinä.
Esiopetusyksiköiden ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria on vahvistettava siten, että yhteistyökäytänteet nivoutuvat osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Pedagogisella johtamisella on tärkeä rooli siinä, miten yhteistyötä esiopetusyksiköissä ja kouluissa organisoidaan, miten paljon ja millaiselle yhteistyölle varataan aikaa ja kuinka säännöllistä yhteistyö on. Johtamista ja yhteistyötä tulisi edistää niin paikallisen opetustoimen kuin esiopetusyksiköiden ja koulujenkin tasolla. Pedagogisen johtamisen avulla voidaan kannustaa henkilöstöä yhteistyöhön sekä korostaa sen arvoa ja merkitystä toiminnan kehittämisessä. Tämä luo pohjaa yhteisölliselle toimintakulttuurille ja vahvistaa sitä. OPS-arvioinnin tulosten mukaan yhteistyö on suurin opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämistä edistävä tekijä. Yhteistyön mahdollisuuksia tulisi lisätä sekä esiopetusyksiköiden ja koulujen sisällä että niiden välillä.
Oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee saada enemmän tukea.
Esi- ja perusopetuksessa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lasten ja oppilaiden osallistamiseen sekä opetuksen eheyttämiseen. Esiopetuksessa tulee esimerkiksi koulutuksella tukea ryhmälähtöisten ja lasten kiinnostusten kohteista nousevien oppimiskokonaisuuksien suunnittelua opetussuunnitelman tavoitteet huomioiden. Arviointitulosten mukaan lasten ja oppilaiden osallistaminen oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun on vähentynyt vuodesta 2017. Perusopetuksessa monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava paremmin niissä mukana olevien oppiaineiden sisällöt ja arviointi.
OPS-arvioinnin tulosten mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa ei aina huomioida eri oppiaineiden tavoitteita, vaan niitä toteutetaan erillisinä projekteina. Tämä näkyy arviointituloksissa muun muassa siten, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien koetaan lisänneen oppilaiden ymmärrystä oppiaineiden sisällöistä keskimäärin vain jonkin verran tai vähän. Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa olisi tarkoitus harjoitella OPS:ssa määriteltyjä oppiainesisältöjä ja siten edistää samanaikaisesti oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista, opetuksen eheyttämistä ja laaja-alaista osaamista. Toisin sanoen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi huolehtia siitä, että ne tukevat normaalia opetusta ja kokonaisuuksissa mukana olevien oppiaineiden sisältöjen oppimista.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoon on varattava riittävästi lisäresursseja sekä kansallisella että paikallisella tasolla.
Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen on voimakas koulutuksen ja opetuksen normiohjauksen keino. Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistelu ja käyttöönotto ei onnistu ilman riittävää resursointia. Tulevissa opetussuunnitelmauudistuksissa opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huolehtia riittävästä lisärahoitusmahdollisuudesta Opetushallitukselle sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjille. Opetuksen järjestäjien tulee tulevissa OPS-uudistuksissa varata ennakoiden aika- ja taloudellisia resursseja opetussuunnitelmien perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmisteluun ja käyttöönottoon. Taloudelliset resurssit ovat OPS-arvioinnin tulosten mukaan suurimpia opetuksen kehittämistä ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista estäviä tekijöitä. Riittämättömät resurssit heijastuvat monin tavoin opetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen toimintaan.
Koulutuksen ohjausjärjestelmän eri toimijoita ja sidosryhmiä osallistavaa ja dialogista työskentelyä tulee jatkaa opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton aikana.
Koulutuksen ohjausjärjestelmän eri toimijoita ja sidosryhmiä osallistava ja dialoginen työskentely opetussuunnitelmien perusteiden valmistelun aikana on arvioitu hyödylliseksi. Dialogista työskentelyä kannattaisi siksi jatkaa myös opetussuunnitelman käyttöönoton aikana. Työskentelyssä tulisi tuoda näkyvästi esiin opetussuunnitelmien perusteiden valmistelun taustalla olleita tutkimuksia sekä uudistusten taustaa ja kontekstia. Jatkuva ja avoin keskustelu tukee yhteistä ymmärrystä uudistusten tavoitteista, sisällöistä ja keskeisistä käsitteistä.
Dialogin mahdollistaminen perusteiden käyttöönoton edetessä voisi tuoda monenlaisia hyötyjä: ensiksi keskustelun jatkuminen voisi edistää vertaistukea ja hyvien käytänteiden jakamista, ja toiseksi se voisi ennaltaehkäistä väärinymmärrysten syntymistä ja vähentää niiden leviämistä. Lisäksi perusteiden käyttöönoton edetessä voi tulla esiin asioita tai ongelmia, joita ei ole osattu valmisteluvaiheessa ennakoida. On kaikkien etu, että esiopetusyksikkö- ja kouluarjessa esiin tulleista onnistumisista ja pulmista voidaan viestiä ja keskustella tuoreeltaan. Tätä voitaisiin tukea esimerkiksi luomalla kaikille avoin verkkokeskustelualusta.