Osahanke 1

Ensimmäinen arviointiraportti, OPS-työn askeleita, löytyy kokonaisuudessaan otsikon Raportit ja materiaalit alta.


Tiivistelmä arvioinnin tuloksista

Arviointitulosten mukaan koulutuksen valtakunnallinen ja paikallinen ohjausjärjestelmä tukee esi- ja perusopetuksen toteuttamista. Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet edistävät esi- ja perusopetuksen yhtenäisyyttä, paikallisen toimintakulttuurin kehittämistä ja laaja-alaisen osaamisen vahvistamista. Myös opetussuunnitelmien perusteiden koetaan tukevan paikallista toimintaa. Parhaiten esiopetusyksiköiden ja koulujen työtä tukevat paikalliset OPS:t ja vuosisuunnitelmat.

Perusopetuksessa tuntijako ei edistä opetuksen kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla: vaikka sen koetaan tukevan oppiaine- ja vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden saavuttamista, sen ei ymmärrettävästi koeta edistävän laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista.

Paikallisen OPS:n valmistelun ja käyttöönoton onnistuneisuutta lisäävät ja mahdollistavat voimakkaimmin kehittämismyönteinen ilmapiiri, osallistuminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Prosessien onnistuneisuutta vähentää se, ettei niihin ole kaikkialla varattu riittävästi aikaa ja resursseja. Myös tiedottamiseen ja viestintään tulee arviointitulosten mukaan kiinnittää jatkossa erityistä huomiota.

Sekä esi- että perusopetuksessa OPS:n tavoitteiden saavuttamista edistävät eniten opettajien välinen yhteistyö sekä muutosvalmius. Tavoitteiden saavuttamista estävät eniten tilat ja resurssit, muutosta haittaava ilmapiiri ja asenteet sekä esiopetuksessa myös kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien vähyys.

Toimintakulttuurin kehittämisessä on arviointitulosten mukaan tärkeää kouluyhteisön jäsenten rohkaiseminen yhteistyöhön, yhteistyötaidot sekä yhteiset tavoitteet.

OPS-perusteiden toimeenpanoon liittyvä ohjaus ja koulutus ovat tukeneet paikallisten OPS:ien valmistelua selkeyttämällä uudistuksen yleisiä linjauksia ja muutoksia. Paikallisen toimintakulttuurin muutoksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin enemmän käytännönläheisiä ja kohdennettuja koulutuksia. Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi OPS-perusteiden keskeisiä käsitteitä tulisi tarkemmin sitoa käytäntöön.

Kehittämissuositukset

Laaja-alaista osaamista ja oppiainejakoisuutta tulee voimakkaammin yhtenäistää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Selkeät tavoitteet tukevat perusopetuksen kehittämistä käytännön tasolla. Laaja-alaisen osaamisen ja oppiainejakoisuuden yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi perusopetuksen kehittämisessä. Vaikka perusteasiakirjassa laaja-alainen osaaminen on viety osaksi oppiaineiden tavoitteita, opetuksen käytännön tasolla niiden yhteys jää avoimeksi tai tulkinnanvaraiseksi. Tulkinnanvaraisuus ei edistä toivottua oppimisen ja opettamisen uudistumista.

Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen rinnakkain tukisi paremmin opetuksen kehittämistä paikallisesti.

Tuntijako laaditaan useita vuosia ennen opetussuunnitelman perusteita, minkä vuoksi niitä voi olla vaikea sovittaa yhteen. Tuntijaon ja opetussuunnitelmien valmistelu samanaikaisesti voisi tukea paremmin opetussuunnitelman perusteiden valmistelu- ja käyttöönottoprosesseja.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa esiintyviä monitulkintaisia käsitteitä tulee selkeyttää.

Perusteasiakirjojen laajoja ja monitulkintaisia käsitteitä on tulkittu paikallisesti eri tavoin. Monitulkintaisuus aiheuttaa epäselvyyttä käytännön esiopetusyksikkö- ja koulutyöhön. Käsitteiden selkeä määrittely tukee paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua ja käyttöönottoa sekä edesauttaa riittävän yhteisen ymmärryksen muodostumista kaikilla eri toimijatasoilla. Myös tuen ja ohjauksen tulisi olla käsitteiden tulkitsemisen osalta johdonmukaista.

Opetussuunnitelmia koskevan täydennyskoulutuksen tulee olla oikea-aikaista, kohdennettua, käytännönläheistä ja sen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla.

Arviointituloksissa korostuu toive opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönottoa tukevista koulutuksista. Koulutuksissa tulisi huomioida tarkkaan erilaiset kohderyhmät (esim. eri kokoiset opetuksen järjestäjät) ja heidän tarpeensa. Koulutusten järjestämistapaa tulisi pohtia erityisesti sisältöjen ja toteuttamistapojen osalta: esimerkiksi verkkokoulutukset voisivat olla hyvä keino koulutusten saavuttavuuden lisäämiseksi.

Paikallisen tason toimijoiden välinen vuorovaikutus kehittämistyössä on tärkeää ja sitä tulee lisätä.

Tulosten mukaan opetuksen järjestäjät arvioivat ohjausjärjestelmän toimivuuden myönteisemmin kuin esiopetusyksiköt ja koulut. Oman työn reflektointi, tiedon jakaminen ja monipuolinen vuorovaikutus varmistavat, että paikallisen kehittämistyön suuntalinjat ovat jaetut.

Esiopetusyksikkö- ja koulutasolla tulee edistää monipuolisia yhteistyökäytänteitä. Lisäksi tulee korostaa yhteistyön ja myönteisen ilmapiirin merkitystä kehittämistyön ja opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisen tukena.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä, keskustelu esimerkiksi oppimiskäsityksestä, osallisuuden kokemukset ja kehittämismyönteinen ilmapiiri edistävät opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista. Varsinkin pienet opetuksen järjestäjät tarvitsevat yhteistyöverkostoja opetussuunnitelmatyön valmisteluun ja käyttöönottoon.

Viestintää ja tiedottamista tulee tehostaa sekä perusteuudistustyössä että paikallisessa opetussuunnitelmatyössä.

Tiedottamiseen ja viestintään tulee varata riittävästi resursseja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Digitalisaatiota tulee jatkossakin hyödyntää osana opetussuunnitelmatyötä, ja jo luotuja järjestelmiä (esim. OPS 2016 -sivusto ja ePerusteet) tulee kehittää. Viestinnässä onnistuminen luo perustan asialliselle julkiselle keskustelulle niin valtakunnallisissa kuin paikallisissakin medioissa.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessien suunnitteluun sekä opetussuunnitelmien valmisteluun ja käyttöönottoon tulee varata tarpeeksi aikaa ja resursseja.

Eri toimijoille niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla tulisi turvata riittävästi aikaa ja muita resursseja koko opetussuunnitelmaprosessin ajaksi. Tukea ja koulutusta tarvitaan sekä ennen opetussuunnitelmien perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien hyväksymistä että pitkään sen jälkeen.