OPS-arvioinnista julkistettiin 16.2.2021 seurantaraportti sekä ruotsinkielistä koulutusta koskeva raportti. Nämäkin arviointiraportit löydät Raportit ja materiaalit -välilehdeltä.
OPS-arvioinnista julkaistaan vielä kevään/kesän 2021 aikana arvioinnin kaikkien osahankkeiden tuloksia kokoava pohdinta.
Helmikuussa julkaistujen arviointiraporttien ja vielä julkaistavan kokoavan pohdinnan myötä OPS-arviointi päättyy. Karvi kiittää vielä kaikkia arviointiin osallistuneita.
OPS-arvioinnin julkistamiswebinaari järjestetään tiistaina 16.2.2021 klo 11.30–15.00. Tervetuloa!
Webinaarin ohjelman näet täältä (PDF). Microsoft Teams -linkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille. Ilmoittaudu tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/3838257EAA4BE9DB
Julkaisemme webinaarin yhteydessä seuranta-arvioinnin raportin sekä ruotsinkielisen julkaisun.
Aika: 24.1.2020 klo 17.45–18.45
Paikka: Educa 2020 (Tieto-lava)
Esiintyjät: Anne Ervast, Ville Sassi, Teerijoki Pipsa, Anna-Mari Summanen, Jaana Saarinen, Salla Venäläinen
Mitkä tekijät edistävät tai estävät opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista? Miten opettajat kokevat opetussuunnitelman käyttöönoton omassa työssään ja koulun arjessa? Paneelikeskustelussa tulkitaan OPS-arvioinnin toisen ja kolmanneen osahankkeen tuloksia yhdessä opettajien ja rehtorien kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan!
Osahankkeiden tulokset kokonaisuudessaan esittelevä arviointiraportti julkaistaan esityspäivän aamuna ja on ladattavissa Karvin verkkosivuilta.
OPS-arvioinnin toinen ja kolmas osahanke toteutettiin vuosina 2018–2019. Osahankkeiden pääaineisto koostuu 33:sta esiopetusyksikkö- ja kouluvierailusta. Vierailuilla keskusteltiin esiopetusyksiköiden ja koulujen opettajien ja johdon kanssa sekä havainnoitiin opetus- ja oppimistilanteita. Vierailuaineistoja täydentävät kaikkien vierailukohteiden opettajille lähetetyt kyselyt sekä vierailukohteiden paikalliset opetussuunnitelmat ja vuosittaiset suunnitelmat.
Osahankkeissa erityisesti tarkasteltavina teemoina olivat eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alainen osaaminen, oppimiskäsitys sekä oppimisympäristöt ja työtavat. Samalla osahankkeissa tarkasteltiin laajemmin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisen paikallisella tasolla, toisin sanoen esiopetusyksiköiden ja koulujen arjessa.
OPS-arviointi toteutetaan neljänä osahankkeena. Ensimmäinen osahankkeen raportti, OPS-työn askeleita, julkaistiin tammikuussa 2019 ja on ladattavissa Karvin verkkosivuilta. Toisen ja kolmannen osahankkeiden tulokset julkaistaan yksissä kansissa. Neljännen osahankkeen tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2020, jolloin julkaistaan myös kaikki osahankkeet yhdistävä synteesiraportti
OPS-arvioinnin korkeakouluharjoittelija Laura Kauppinen kirjoitti Karvin blogiin OPS-suhteestaan. Lue Lauran mietteet opetussuunnitelmista ja siitä, kuinka hänen OPS-käsityksensä ovat muuttuneet ja muotoutuneet opettajankoulutuksen ja harjoittelun myötä: ”Oivalluksia opetussuunnitelmista – korkeakouluharjoittelijana Karvissa”
OPS-arvioinnin esiopetusyksikkö- ja kouluvierailut ovat nyt ohi! Kävimme kevään 2018 ja 2019 aikana yhteensä jopa 27 vierailulla eri puolilla Suomea eri kokoisissa ala-, ylä- ja yhteinäiskouluissa ja esiopetusyksiköissä.
Kirjoitimme vierailuilla käytyjen keskustelujen ja opettajilta kerätyn kyselyaineiston pohjalta blogikirjoituksen, jossa pohdimme opettajien kiirettä ja sen vaikutusta toimintakulttuurin muutokseen. Lue kirjoitus täältä!
Esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuja käsittelemme kattavasti 2. ja 3. osahankkeen arviointiraportissa, jota kirjoitamme parhaillaan. Raportti julkistetaan viimeistään alkuvuodesta 2020.
Kirjoitimme raportin julkistamistilaisuudesta ja paneelikeskustelusta myös Karvin blogiin – lue teksti täältä!
OPS-arvioinnin ensimmäinen arviointiraportti julkistettiin Educassa 26. tammikuuta. Paneelikeskustelun aikana yleisön oli mahdollista lähettää kysymyksiä viestiseinälle. Vastaamme tässä kirjoituksessa kysymyksiin, joihin paneelikeskustelussa ei ehditty vastaamaan. Kysymyksiin on vastannut OPS-arvioinnin asiantuntijat Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen.
Uudessa opetussuunnitelmassa on paljon tavoitteita opetuksen kehittämiseen ja toimintakulttuurin muutokseen. Opetussuunnitelmien valmisteluprosessien toteuttaminen on vaihdellut, esimerkiksi opetuksen järjestäjät eivät aina ole onnistuneet varaamaan työhön riittävästi aikaa tai resursseja. Arviointitulosten mukaan opetussuunnitelmiin liittynyt koulutus ei ole aina vastannut käytännön koulu- tai esiopetusyksikkötyön tarpeisiin eikä koulussa tai esiopetusyksiköissä ole käyty riittävästi keskusteluja yhteisen ymmärryksen luomisesta uudistuksesta. Tämä on voinut osaltaan vaikuttaa muutosvastaisen ilmapiirin syntymiseen. Joissain kunnissa on lisäksi lähdetty kehittämään esimerkiksi hyvin kuormittavia formatiivisen arvioinnin käytänteitä, joita on jo jouduttu keventämään. Myös liian kuormittavilta tuntuvat uudistukset voivat lisätä kritiikkiä opetussuunnitelmia kohtaan.
Yhteistyön tekeminen ja hyvän työskentelyilmapiirin ylläpitäminen on kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla sekä kouluissa että esiopetusyksiköissä. Avainroolissa näiden toteutumisen tukijana on koulun ja päiväkodin johto. Erityisen tärkeää on pedagoginen johtaminen.
Opetussuunnitelmassa painotetaan oppilaiden vahvuuksien tunnistamista ja kannustavan palautteen antamista. Nämä ovat tärkeitä kaikille oppilaille, mutta erityisen tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle. Erityistä tukea tarvitseva oppilas tarvitsee paljon tukea ja aikaa koulun tai esiopetusyksikön aikuisilta omien oppimistavoitteiden asettamiseen sekä edistyäkseen omalla oppimisen polullaan. Riittävä oppimisen tuki erityistä tukea tarvitseville oppijoille on resurssikysymys kunta- ja koulutasolla – ops kyllä painottaa ja teoriassa ohjaa riittävää tukea oppilaille. Kolmiportaisen tuen käytännön toteutuminen ja toimivuus on niin keskeinen asia, että se tarvitsisi oman arviointihankkeensa.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa on paljon erilaisia käsitteitä, kuten laaja-alainen osaaminen, (perusopetuksessa monialaiset) oppimiskokonaisuudet, oppilaan aktiivinen toimijuus ja formatiivinen arviointi, joita asiakirjoissa on avattu. Paikallisesti päätettävien asioiden väljyys mahdollistaa erilaisia tulkintoja käsitteistä. OPS-arvioinnin arviointitulosten mukaan jotkut käsitteet jättävät liikaa tulkinnan varaa paikalliselle tasolle, jolloin opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaan toimiminen vaihtelee.
OPS-arvioinnin kolmas osahanke käynnistyy esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuilla kevään 2019 aikana. Vierailemme jälleen eri puolilla Suomea, eri kokoisissa esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Tällä kertaa vierailuilla on teemoina oppimisympäristöt sekä eheyttäminen ja oppimiskokonaisuudet.
Esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuiden lisäksi keräämme aineistoa opettajakyselyillä. Kyselyt lähetetään vierailtavien esiopetusyksiköiden ja koulujen opettajille.
Painotamme kevään vierailuilla erityisesti yläkouluja, sillä uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 9. luokilla elokuussa 2019. On mielenkiintoista kuulla, miten opetussuunnitelmien on koettu toimivan 7. ja 8. luokkien opetuksessa ja millä eväillä opetussuunnitelmat otetaan 9. luokkien osalta käyttöön.
Viimeksi vierailimme kouluissa ja esiopetusyksiköissä kevällä 2018. Kerromme arviointivierailuiden tavoitteista ja tarkoituksesta artikkelissamme OPS-arvioijat kylässä – kehittävää arviointia käytännössä.
OPS-arvioijat kylässä -artikkeli on julkaistu Karvin Riippumaton arvioija –artikkelikokoelmassa.
Lämpimästi tervetuloa OPS-arvioinnin ensimmäisen osahankkeen arviointiraportin julkistamistilaisuuteen! Raportti kantaa nimeä OPS-työn askeleita – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi.
Raportti julkistetaan paneelikeskustelussa Educassa Tieto-lavalla lauantaina 26.1. klo 15.30–16.30.
Miten opetussuunnitelmien uudistukset toimivat esi- ja perusopetuksen kehittämisen välineenä paikallisella tasolla? Miten yhteistyö, osallistaminen ja johtaminen tukevat toimintakulttuurin muutosta? Karvin paneelissa asiantuntijat keskustelevat opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arvioinnin tuloksista, joita esittelevät arviointiasiantuntijat Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen.
Paneelikeskustelua vetää sivistysjohtaja Peter Johnson (Kokkolan kaupunki). Arviointituloksia tulkitsevat esiopetuksen opettaja Niina Halinen (päiväkoti Aalto, Helsingin kaupunki) rehtori Paula Huuska (Konneveden yläkoulu ja lukio, Konneveden kunta), projektipäällikkö Mari Routti, (Imatra) ja rehtori Jukka-Pekka Similä (Kuluntalahden koulu, Kajaanin kaupunki).
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan OPS-arvioinnin ensimmäisen osahankkeen arvointituloksista! Tilaisuudessa keskustellaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmista ja niiden toimivuudesta. Lisäksi pohditaan, miten opetussuunnitelmien perusteet tukevat koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Aika: tiistai 12.2.2019 klo 13–15
Paikka: Cygnaeustalo, Helmi-kabinetti (Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä)
Kohderyhmä: esi- ja perusopetuksen opettajat, rehtorit, päiväkodin johtajat, opetuspäälliköt ja sivistystoimenjohtajat.
Voit ilmoittautua tästä linkistä. Pyydämme ilmoittautumaan viimeistään perjantaina 1.2.2019.
Tilaisuus on Opetushallituksen järjestämän Dialogeja tasa-arvosta -tapahtuman oheistapahtuma. Katso muut Dialogeja tasa-arvosta -tapahtumat täältä.
Tervetuloa kuulemaan OPS-arvioinnin tuloksia myös Educaan, jossa julkistamme ensimmäinen arviointiraporttimme Tieto-lavalla lauantaina 26.1. klo 15.30–16.30.
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen tavoitteet asettavat perusopetukselle? Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista? Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa oppimista ja opettamista tai oppilaiden ja opettajien toimijuutta? Millaisia laaja-alaisen osaamisen arvioinnin haasteita ja onnistumisia on koettu? Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Karvin järjestämässä paneelissa Educassa 27.1.2018. Tilaisuudessa pohdittiin Karvin OPS-arvioinnin 2016–2020 alustavia tuloksia suhteessa laaja-alaisten tietojen ja taitojen kehittämiseen perusopetuksessa. Paneeliin osallistuivat yliopistonlehtori Hannele Cantell Helsingin yliopistosta, Peda.net-kouluttaja Hannu Rainerma Jyväskylän yliopistosta, sivistysjohtaja Mikko Saari Kajaanista ja rehtori, kouluttaja Hanna Sarakorpi Espoosta.
Paneelikeskustelussa pohdittiin laaja-alaisen osaamisen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien, sisältöjen ja käsitteiden suhteita toimintakulttuuriin, oppimiskäsitykseen, eri oppiaineisiin ja arviointiin. Panelistit muistuttivat, että kaiken koulutyön, oppimisen ja kasvatuksen keskiössä tulee olla oppilaiden osaamisen kehittymisen ja kasvun tukeminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden ymmärtämisen merkitys on suuri; laaja-alaisen osaamisen tiedot ja taidot ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa, osana sivistystä ja vuorovaikutusta.
Karvin OPS-arvioinnissa tarkastellaan koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä kehittämistarpeita. Syksyn 2017 OPS-arvioinnin koulukohtaisessa kyselyssä kysyttiin, miten koulut olivat onnistuneet monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Noin 80 % kyselyyn vastanneista kouluista (n = 410) arvioi monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisänneen paljon tai erittäin paljon opettajien yhteistyötä, luoneen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja mahdollistaneen erilaisia työtapoja sekä osallistaneen oppilaita uudella tavalla. 15 % vastanneista kouluista ottaa arvioinnissa huomioon vähän tai ei lainkaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien aikana osoitettuja taitoja. Sen sijaan noin 44 % vastanneista kouluista arvioi monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisänneen oppiaineiden sisältöjen ymmärtämistä.
Panelisteja ilahdutti arviointitulos opettajien lisääntyneestä yhteistyöstä ja oppilaiden osallistamisesta uudella tavalla. Kentällä on hyödynnetty monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin toteuttamistapoihin. Panelistit korostivat, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden on hyvä olla kirkkaana ja ne on syytä kirjata selkeästi, jotta arviointikin onnistuu sujuvasti. Tavoitteista on tärkeää tiedottaa myös koteihin.
OPS-arvioinnin syksyn kyselyyn vastanneista kouluista yli 70 prosentilla keskeisimmät eheyttämisen keinot liittyivät teemapäiviin ja projekteihin. Panelistit olivat sitä mieltä, että laaja-alaisen osaamisen kehittäminen ei hoidu pelkästään teemapäivillä. Keskeisenä keskustelussa nousi esiin tavoitteellinen, vuorovaikutteinen, opetusta eheyttävä, oppilasta aktivoiva ja sekä koulun että oppilaan hyvinvoinnin huomioiva toiminta kouluissa.
Panelistien mielestä laaja-alaisen osaamisen taitojen arvioinnissa keskeistä on arvioinnin kannustavuus ja eteenpäin vievän palautteen tärkeys. Laaja-alaisen osaamisen tai monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin ytimessä ovat selkeät oppimisen ja työskentelyn tavoitteet, joita tulisi suunnitella yhteistyössä keskustellen opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken. Säännölliset itse- ja vertaisarvioinnin käytänteet ovat hyödyllisempiä kuin oppimisen kannalta lähes turha paperitodistus lukuvuoden lopussa.
Karvin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnin 2017–2018 -arviointihankkeen tavoitteena on kartoittaa ja arvioida arviointimenetelmiä, arviointikulttuuria ja arviointiosaamista sekä tuottaa tietoa näiden kehittämiseksi.
Tiedon- ja taidonalat ylittävä ja yhdistävä oppiminen on panelistien mielestä keskeistä laaja-alaisen osaamisen kehittymisessä. Tähän tarvitaan aitoa ja hedelmällistä yhteistyötä yli oppiainerajojen. Panelistit korostivat puheenvuoroissaan myös huoltajien kiinnostuneisuutta lastensa tietojen ja taitojen kehittämiseen, joten kouluissa tarvitaan hyvää vuorovaikutusta huoltajien kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaja-alainen osaaminen ja siihen liittyvät tiedot ja taidot tukevat ihmisenä kasvamista, opiskelua, työntekoa sekä kansalaisena toimimista nyt ja tulevaisuudessa. Karvin arviointitoiminnan toivotaan tuovan lisää tietoa ja saavan aikaan yhteistä vuoropuhelua opetusalan toimijoiden välille, mikä edesauttaisi laaja-alaisen osaamisen tavoitteellista kehittämistä kouluissa.
Jaana Saarinen, Salla Venäläinen ja Sirpa Orell
Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen työskentelevät arviointiasiantuntijoina Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa. Sirpa Orell toimii Jyväskylässä Keltinmäen koulun rehtorina.
